Unelma linnasta? Varaa omasi.

  • Ilveslinna historia

    Tehdas Ilveslinnan paikalla.

  • Jämsänkoski

    Vanha kuva Jämsänkoskesta.

  • Ilveslinnan historia

    Linnan pihalla vanhat bussit parkissa.

  • Ilveslinnan historia

    Jämsänkosken ensimmäinen tehdas.

Ilveslinnan historia

(Kuvat lopussa, kuvat: Aarno Salokorpi)
Ensimmäinen seurantalo:
Ilveslinna on järjestyksessä kolmas yhtiön rakennuttama seurantalo. Ensimmäinen yhtiön ja työntekijöiden rakentama talo oli rinteessä lähellä nykyistä klubitaloa 1890 luvun alusta vuoteen 1935. (Nykyinen klubitalo on punainen puurakennus Ilveslinnan vieressä järven rannalla.) Tuolloinen seurantalo toimi väliaikaisena kirkkona 1925 vuodesta eteenpäin. Jämsänkoski erosi Jämsästä vuoden 1926 alussa ja seurakunta jo vuotta aiemmin. Lain mukaan seurakunnan tuli itsenäistyä ensiksi, vasta sitten voitiin perustaa oma kunta. Seurantalo toimi kirkkona 10 vuotta, siihen saakka kunnes Jämsänkosken nykyinen kirkko valmistui. Jämsänkoski yhdistyi takaisin Jämsään vuonna 2009.
Toinen seurantalo:
Ilveslinnan paikalla oli vuonna 1899 paperitehdas, itse asiassa Jämsänkosken ensimmäinen paperitehdas. Tehdas toimi noin vuosiin 1925-26 saakka, kunnes sen koneet pysäytettiin tilojen vanhanaikaisuuden vuoksi. Tämän jälkeen rakennuksen tiloja muutettiin seurantaloksi. Tehdasrakennuksen muutoksen seurantaloksi suunnitteli arkkitehti Wäinö G. Palmqvist. Rakennus valmistui vuonna 1932. Salama sytytti seurantalon tuleen vuonna 1936. Tulipalo tuhosi rakennuksen käyttökelvottomaksi.
Kolmas seurantalo:
Seurantalon vakuutus oli kunnossa, joten tehtaanomistaja Rudolf Walden päätti, että tehdään pikimmiten uusi rakennus ja samalle paikalle sekä samoista tiilistä. Kaikki palaneen rakennuksen tiilet puhdistettiin ja otettiin käyttöön. Arkkitehti Wäinö G. Palmqvist oli Yhtyneiden Paperitehtaiden arvostama ja käyttämä arkkitehti, joten hänen tehtäväkseen tuli suunnitella Ilveslinna. Hän tekikin lukuisia luonnoksia, joiden pohjalta syntyi nykyinen rakennus.
Alkuperäisistä piirustuksista puuttui kokonaan nykyinen linnantorni. Luonnos ilman tornia miellytti Waldenia. Tarinan mukaan Walden selaili sen aikaisia aikakausilehtiä ja näki rakennuksen, joka vaikutti suuresti Ilveslinnan piirustuksiin. Kyse oli Espanjasta ja Espanjan sisällissodan taistelusta kertovasta artikkelista, jossa oli kuva Alcázar linnasta Segoviasta. Linnassa oli mm. torni, terassi ja veranta. Walden esitti toiveen, että nämä elementit lisätään rakennuksen piirustuksiin ja arkkitehti teki työtä käskettyä.
Rakennustöihin päästiinkin pian, sillä Ilveslinna valmistui jo lokakuussa 1937. Rakennusvaihe oli todella nopea, sillä edellinen paloi juhannuksena 1936 ja uusi oli valmis lokakuussa 1937. Waldenille oli tärkeää, että tehdas ei ole pitkään ilman seurantaloa.
Suomessa Ilveslinnan tiloja kiiteltiin. Linna oli maan modernein rakennus. Ihmeteltiin, että miten keskellä metsää Jämsänkoskella voi olla tällainen rakennus, jossa on keskuslämmitys, sähköt ja viemärit sekä upea ulkonäkö. Tuohon aikaan 1930-luvulla ei ollut itsestään selvää, että rakennuksesta löytyvät nämä edellä mainitut ylellisyydet.
Nykyään Ilveslinnan sijainti on hiukan ”montussa” jos verrataan alkuperäiseen tilanteeseen. Alunperin Jämsäntie on kulkenut Ilveslinnan pihan tasalla. Lukuisten tieremonttien ja tien pinnan nostojen vuoksi tie kulkee nykyään paljon korkeammalla ja Ilveslinna on jäänyt alemmaksi.

Jatkosodan aikana vuosina 1941-44 Ilveslinnassa toimi sotasairaala. Rakennus oli tarpeeksi kaukana rintamasta ja siten hyvä sijainniltaan. Walden toimi tuolloin puolustusministerinä ja järjesti asian niin, että sotasairaalatoiminta tuli Jämsäkoskelle Ilveslinnaan.

Nykyisen Ravintola Rudolfin kohdalla Ilveslinnan 1. kerroksessa oli tehtaan keskusruokala. 2. kerroksessa juhlasalissa järjestettiin työläisille ja kyläläisille elokuvia, erilaisia tilaisuuksia ja tansseja. Elokuvia pyöri lapsille ja aikuisille, ne olivat hyvin suosittuja. Tornin ylimmässä kerroksessa oli ampumarata siihen saakka, kunnes omistus vaihtui Ilveslinnan nykyiselle omistajalle.
Ilveslinnassa oli myös huoneita erilaisille järjestöille. Tiloissa ovat olleet mm. suojeluskunta, Jämsänkosken ilves ja Jämsänkosken Martat. Martat pyörittivät toimintaa mm. Ilveslinnan 2. kerroksen keittiötilassa. Myös Jämsänkosken kunnantoimisto oli aikanaan Ilveslinnassa.
Juhlasali toimi vuodesta 1943 aina 1950-luvulle saakka yhteiskoulun voimistelusalina. Marttojen keittiö oli yhteiskoulun opetuskeittiönä. Yhtiö tuki yhteiskoulua, työntekijöitään ja paikallisia seuroja.
Ilveslinnan arvovieraista mainittakoon myös Nikita Hruštšov, joka vieraili Ilveslinnassa 1957. Vuonna 2017 tapahtumasta tuli kuluneeksi 60 vuotta ja paikallinen lehti kirjoitti aiheesta laajasti. Lue Jämsän Seudun artikkeli aiheesta klikkaammalla tästä.

Yksityiskohtia linnasta:
Tornin huipulla on hankalasti käytettävä lipputanko. Kun yhtiö täytti 50 vuotta, niin talonmies Lasse Siltala nosti tornin salkoon oman lipun. Tiesitkö, että tornin vihreät ikkunanlasit ja tummat ikkunan puitteet muodostavat kirjaimet YPOY – Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiö? Aikanaan kun ei ollut valoja niin kuin nykyään, niin torni valoineen oli hieno näkymä. Valot loistivat ja kirjaimet kertoivat näkijöilleen kuka paikkaa hallitsee ja vallitsee.

On pohdittu, että oliko piirtäjä Palmqvistin huumoria se, että linnan aulassa on eläimen häkki? Nykyään häkissä on täytetty ilves, mutta oliko arkkitehdin ajatus se, että koppiin tulisi elävä eläin? Häkkitilaan tulee vesijohto ja siinä on luukku, josta ilvestä olisi voitu ruokkia.

Aikoinaan tehdas järjesti Ilveslinnassa tuotantopäivällisiä, erilaisia juhlallisuuksia, kuten palvelusvuosimitalien jakamistilaisuuksia työntekijöille ja joulujuhlia työntekijöille, lapsille sekä eläkeläisille. Tuolloin yhtiö tuki myös työntekijöiden urheilua. Oli tehtaiden välisiä hiihto- ja jalkapallokisoja sekä yleisurheilukisoja. Kun urheilutapahtumat olivat paikkakunnalla, niin Ilveslinnassa pidettiin juhlat, jotka päättyivät aina tansseihin. Juhlissa oli hyvät ruuat ja juomat, pidettiin myös hienoja puheita. Tansseissa oli esiintyjinä aina ajan kuuluisuuksia, kuten Olavi Virta, Kippari kvartetti ja Tauno Käyhkö. Yhtiö kustansi nämä kaikki.

Kun yhtiö ei enää järjestänyt juhlia tai käyttänyt linnaa itse, niin se vuokrasi tiloja ahkerasti 1980 ja 1990 luvuilla. Myös Hectorin 25v. juhlakiertueen yksi konsertti tilattiin Jämsänkoskelle. Tilaisuuden järjesti Jämsänkosken kaupunki ja sinne myytiin yli 500 lippua. Tämä määrä oli ”hiukan” yli sallitun. Käytännön järjestelyjä hoitivat Hannu Ahlstedt ja Reijo Ahonen kaupungilta sekä talonmies Lasse Siltala yhtiöltä.
Varsinaisena tapahtumapäivänä roudarit saapuivat paikalle ensimmäisinä tavarakuormiensa kanssa ja aloittivat päivittelyn. Miehet kuuntelivat apeina kun tilaa haukuttiin lyttyyn. ”Miten nämä mahtuu... mahtuuko tuo tuonne ja tuo... miten toimivat sähköt ja kestääkö sähköt tämän homman...” Uskotte varmaan, että tämä veti mielen apeaksi? Kunnes paikalle saapui Hector pari tuntia myöhemmin. Hän kehui paikan maasta taivaisiin. Ei mennyt kauaakaan kun Hector organisoi roudarit ja määritti mitä tarvitaan ja mitä ei.
Tapahtuma oli menestys. Ihmisiä saapui paikalle Viitasaarelta ja Pihtiputaalta saakka busseilla. Keikan lopuksi Hector kävi painisalin suihkussa pesulla ja kävi vielä erikseen kiittämässä Lassea, Hannua ja Reijoa kädestä pitäen. Paikan päällä odottaneille lehdille hän ei haastatteluita antanut. ”Ei ole mitään haastateltavaa, minä lähden kotiin.” Hänen tapaansa kuului, ettei hän antanut yksityisyyteensä liittyviä haastatteluja lehdille.
Lasselle, Hannulle ja Reijolle tapahtumasta jäi hyvä mieli sekä upea muisto. Keikan aikana mm. juhlasalin lamput alkoivat heilua ja ne ovat muuten tukevaa tekoa. Talonmies seuraili muutamaan otteeseen kattoa ja lamppuja naama huolestuneessa kurtussa, mutta onneksi lamput pysyivät katossa kiinni. Ja siellä ne ovat edelleenkin.

Ilves ja Ilveslinna:
Mistä tulee nimi Ilveslinna ja miksi rakennuksen seinässä on ilvestä esittävä figuuri? Ilves on Hämeen maakuntaeläin. Ilves oli myös Jämsänkosken tehtaan sellun vanha tuotemerkki ajalta ennen Ilveslinnan rakentamista, 1800-luvun lopulta. Rakennuksen seinän figuurin lisäksi ilves löytyy myös välirippuverhosta juhlasalin näyttämöltä linnan toisesta kerroksesta. Verhossa on kuusia, joiden välissä juoksee ilves. Tehdas käytti (ja käyttää) tuotannossaan vain kuusta, joten tästä tulee symboliikka.
Näyttämäverho on hyvälaatuista tehtaan viirahuopaa. Viirahuopaa oli tuohon aikaan paperitehtaalla viiraosan päällä. Sen päällä kulki märkää paperimassaa, jota kuivataan viiran läpi. Viira on kovaan käyttöön tehty ja siten kestävää. Tämä lienee syy myös siihen, että näyttämän verhot ovat kestäneet aikaa ja ajankulua hyvin. Aikanaan viirahuovan ylijäämistä tehtiin vaatteita ja töppösiä lapsille sekä aikuisille. Sitä käytettiin myös matonkuteina.

Ilveslinna nyt:
Voit tutustua Ilveslinnaan ja sen toimintaan tällä sivustolla. Nykyään UPM ei enää omista Ilveslinnaa, se myytiin yksityiselle vuonna 2015 ja yhtiömuoto on Ilveslinna Oy. 2017 Ilveslinnan toimitusjohtajana toimii Ville Varjoranta. Tilavarauksista ja tilojen esittelemisestä vastaa Sari Nieminen. Sari pyörittää myös kesäkahvila Wanhaa Makasiinia Ilveslinnan takana. Linnantornin oluthuonetta luotsaa Kulttuuriklupi Pokuran Arto Niiranen.

Kirjoittanut Kati Ahonen, Hannu Ahlstedin puhelinhaastattelun pohjalta. Kuvat: Aarno Salokorpi

View the embedded image gallery online at:
http://www.ilveslinna.fi/ilveslinna/historia#sigFreeIdf645e65f76

Himokselta 20 min

jamsankoski ilvelsinna0

Jämsänkosken koskea vastapäätä 

 Jämsäntie 4, 42300 Jämsänkoski

GPS: kirjoita osoitteeksi Jämsäntie 1.

 Suomi FINLAND (klikkaa kartta suuremmaksi) 

 +358 50 918 1317/ Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

+358 44 284 2648 / Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

myynti(at)ilveslinna.fi

Y-tunnus: 2190380-7